real talk; kiusaaminen etc

okei, näin ensin teidän on ehkä hyvä tietää, et mietin erittäin pitkään pitäiskö mun kirjottaa tästä aiheesta yhtään mitään, mut nyt lähiaikoina on mun läheisillä ihmisillä ollu paljon ongelmia just näiden asioiden kanssa, niin päätin puhuu omista kokemuksista. En harrasta huomiohuorausta, kirjotan tän sen vuoksi, että saisin ehkä autettua muita jollakin tavalla.

- Kiusaaminen, sen seuraukset, itsetuhoisuus ja nykytilanne -

Mulle henkilökohtaisesti vaikeimmat ajat alko silloin kun menin yläasteelle. Ulkonäköpaineet, kilpailu muiden tyttöjen kanssa ja kaikki tollanen oli mulle tosi rankkaa. Ei mulla koskaan oo kovin hyvää itsetuntoa ollut, mutta yläkoulun alussa se oli huomattavasti korkeammalla kuin yläasteelta valmistuessa. Mua alettiin siinä aika 7.luokan alussa kiusaamaan ja sitä kiusaamista jatkukin sitten ihan 9.luokan loppuun asti. Seittemännellä luokalla se kiusaaminen oli vielä ihan siedettävää, mutta jo 8. luokan alussa mun teki mieli vaihtaa koulua. En kuitenkaan vaihtanut ja aloin pikkuhiljaa huomata masennuksen oireita itessäni.

Mun tyyli muuttui kasiluokalla todella erilaiseksi, aloin kuuntelemaan emo-musiikkia ja pukeuduin ainoastaan mustaan - tyylini on pysynyt periaatteessa tähän saakka samana, se on vain kehittynyt. No, erilaisen ulkonäköni vuoksi mua kiusattiin vielä enemmän - käytävillä huudeltiin perään, puhuttiin paskaa selän takana, nolattiin muiden luokkalaisten edessä ynnä muuta yhtä kivaa. Mun masennus paheni enkä oikeastaan nähnyt enää yhdessä vaiheessa valoa missään, en ollut ilonen mistään. Pahimpina päivinä multa ei irronnut hymyä kertaakaan ja saatoin olla vastaamatta mun frendeille jos ne yritti puhua mulle tai kysyä oonko kunnossa. En jaksanut edes avata mun suuta. Halusin vaa nukkua enkä koskaan herätä enää. Siinä vaiheessa meni niin huonosti, että yks päivä tein päätöksen, jota kadun elämäni loppuun asti. Otin veitsen käteen, josta mulla alkoi vähintään kahden ja puolen vuoden itsetuhoisuusputki. Siihen fiilikseen jää ikäänkuin koukkuun ja sitä on vaikea lopettaa. Tuloksena kuitenkin vain todella rumat arvet. Ja uskokaa mua, vaikka tuntuu aluksi että viiltely auttaisi vaikeiden asioiden käsittelyssä, niin ei, se vaan satuttaa lisää ja pahentaa kaikkea. Mua haukuttiin myös tästäkin syystä, jota ei koskaan pitäisi tehdä. Viiltely on sanatonta avunhuutoa, eikä jo valmiiksi masentunutta ihmistä saisi satuttaa enempää.

"I think I had to see how bad it could be to want to live again." -Oliver Sykes

9. luokka tuli ja olin edelleen masentunut. Masennus mulle oli oikeastaan jo tossa vaiheessa sellasta, etten osannut olla enää iloinen vaikka kuinka yritin, masennukseen oli tottunut ja se oli ainoa fiilis mikä tuntu ns. kotoisalta. Tuli ikäänkuin syyllinen olo, jos joskus huomasi olevansa iloinen jostain. Kun muut luokkalaiset puhu keskenään, mä istuin niiden vieressä hiljaa kuunnellen musiikkia, joka oli ainoa asia, joka helpotti mun päivää ja oloa. Kuitenkin kiusaaminen jatkui ja lopetin esimerkiksi musiikintunneilla käymisen kokonaan ja tein korvaavia tehtäviä sen vuoksi, etten yksinkertaisesti pystynyt tehdä kiusaajieni kanssa minkäänlaista yhteistyötä. Mulla oli koulussa kuitenkin muutama tosi hyvä frendi, jotka tuki mua tän kaiken kanssa, mikä helpotti myös oloa jonkin verran, en ollut aivan yksin. Oon siitä niin kiitollinen <3 Ysiluokan loppupuolella mun vanhemmat huomasi mulla olevan haavoja ja näin, kuinka pettyneitä ja surullisia ne oli, siinä vaiheessa tein vaan päätöksen et tää oli tässä, en koskaan enää satuttais itteeni ja sen jälkeen pääsin itsetuhoisuudesta eroon. Olisin ilman mun vanhempia varmaan täysin samassa tilanteessa nyt kun yli kaksi vuotta sittenkin.

Nyt lukion tokal luokalla mulla on edelleen satunnaisesti masentuneisuutta, mut se on paljon lievempää kuin pari vuotta sitten. Kun eteen tulee vaikeita aikoja tai surullisia/rasittavia asioita en enää tartu veitseen, vaan käsittelen ne muulla tavoin. Vaikka en olekaan itsetuhoinen enää, kummittelee veitsi mielessä aina silloin tällöin. Mua ei enää kiusata, mikä on johtanut myös ton masennuksen lievenemiseen, sekä se, että kävin koulussa kuraattorin puheilla muutaman kerran. Musiikki makes everything better, musa on ollu suuri osa mun ns parantumista ja koko tätä viimestä viittä vuotta. Ilman musiikkia en tiiä millasessa kunnossa nyt olisin. Mun frendit. En tiiä miten koskaan saisin kiitettyä niitä tarpeeks ja osotettua, kuinka tärkeetä niiden tuki jä välitys on ollut, sama koskee vanhempia.Ainoo hyvä, mitä mulle tosta kaikesta on tapahtunu, on se, että mun luonne on kasvanut ihan älyttömästi. Mä en enää välitä mitä ihmiset sanoo musta.

Kaikesta pääsee yli. Pitää vaan asennoitua oikein. Ja pitää ottaa kaikki apu vastaan mitä tarjotaan, olla kiitollinen ihmisistä, joita on ympärillä. Kuitenkin se, pääsetkö yli vaikeista asioista ja avun saaminen on molemmat susta ittestäsi kii, sun pitää olla se, joka tekee ratkasevan päätöksen eikä sitä voi kukaan tehdä sun puolesta. It does get better.

"Proud in all you are, showing every scar as your badge of honour" -Black Veil Brides
<3

such a wonderful life ~

Parempi kirjottaa myöhään ku ei millonkaa melkei kuukauden vanhoist jutuist.... well

Heelloou again :D Voisin basically kirjottaa tän koko postauksen siitä, miten ihana 30 seconds to marsin keikka oli mut ehkäpä mä kerron jostai muustakin :3

juu eli Marsin keikka oli 8.3. ^^ Oon kuunnellu niitä about 2009 asti, et oli siiis ihan superia nähdä bändi vihdoinkin livenä <3  tuli sinä päivänä vähän äkkilähtö helsinkiin, kun frendi soitti ja pyysi mukaansa ottamaan uutta lävistystä (pakkasin kamat alle kymmenessä minuutissa ja juoksin juna-asemalle) :D menin siis ensiks kamppiin ja kampista lähin sitte Tanjalle, jossa oli myös Milla :3 Siellä me henkisesti valmistauduttiin keikkaan, kuunneltii Marsin biisejä ja korjattiin meikkei etc. woman stuff :P Sit lähettiin pasilaa ja hartwall areenaa kohti. Kaikki vähä flippas enemmän tai vähemmän jännityksestä (mun tapaukses enemmän) mutmut päästii perille asti silti :D:D
Ja se keikkka oli SANOINKUVAAMATON siis koko ilta oli jotain niin mahtavaa etten oo oikeen vieläkään ymmärtäny et ees näin 30STM livenä. <3 oivoi ~ laulettiin siel keikal myös Shannonille synttärilaulu suomeks ja oli vaan sellanen keikka ja ilta, joita en tuu koskaan unohtaa :3 se fiilis ku on kokenu jotai niin hienoo ku nähny yhen lempibändeistään liven eikä osaa kunnolla selittää miltä se tuntuu asdfghjklyfubg,fsda #moi

11.3. olin sit hartwallilla uudestaan. Oltiin pikkusiskon kans kattomas Art On Ice. Se on sellanen tapahtuma, jossa on yhdistetty livemusiikki, luistelu ja tanssi. Laulajilla oli siis lava jään päällä. Se oli tosi hienosti toteutettu :) musiikkiesiintyjinä siel oli Jenni Vartiainen, si joku pianisti jonka nimee en ollenkaa muista, Loreen & Hurts. Ja kaverit hei mä otan takas jokaikisen pahan sanan Hurtsist, ne on siis loistavia livenä. Ja ihania brittimiehiä kaiken lisäks ah <3

Sit tämmönen mihinkää liittymätön juttu, jos haluu nähä mut pikkusena 6.-7.luokkalaisena niin pistän videolinkkii alle :D:D:D hyj

Eikai mulla muuta sit ^^ baibaiii~

The amount of rage

Mooi :) linkkaan tähän videon minkä latasin youtubeen ja siinä kerron englanniksi koko tän postaukse sisällön (y) koittakaahan saada selvää mun aksentista.

http://youtu.be/GVAVoA9E8rQ

- Jasmin

let em haters sit and stare

Moii : ) Täytin 17v tossa viime viikon maanantaina ^^ Sain porukoilta lahjaks uudet converset ja lahjakortin Carlingsiin (jonka oon tuhlannut jo) :P Sit sillon illalla käytiin Hard Rock Cafessa syömäs. Oli tosi jees (:
Sit on pakko puhua sananen näistä fani"sodista", joita on kpop-familyn ja belieberien sekä directionersien välillä ollu tässä viime aikoina. Kuten moni varmaan tietää, Youtube Music Awards ja European Music Awards on nyt ollu jo jaja niin. JB-fanit, 1D-fanit sekä kpop-fanit tappeli ensin siitä, että SNSD voitti video of the year YTMAssa. Sen jälkeen alko riitely siitä, kenelle kuuluu worldwide act -palkinto EMAssa, JBlle, 1Dlle vai EXOlle. Kukaanhan näistä ei sitä voittanu, Chris Lee did.
Mut siis ihan tosissaan, mikä siin on niin väärin et joku muukin välillä voittaa näitä palkintoja ku vaan "massa-artistit" kuten just Justin Bieber ja One Direction, Lady Gaga ja Katy Perry yms. Tietysti kaikki äänestää omia idoleitaan ja haluu et ne voittaa mut en voi käsittää sitä, miks niit toisii pitää haukkuu. Ei se haukkumine ja toisten artistien fanien suututtamine vaikuta äänestyksen lopputuloksee millää taval. Rasismi ynnä muu on vitun syvältä ja se et jb-fanit haukkuu aasialaisia ja pyytää niit avaamaan silmät on semi törkeetä. Ite en muiden idoleita oo haukkunu, puolustanu vaan omiani. Ja sit se et jos ensin haukut exoo ja si kuulet yhen biisin ja päätät ryhtyy faniks, niin älä kuvittele, et olisit tervetullu tähän fandomiin k thnx bye. Mut jos näit alan yhtään tän enempää miettii ni hermo menee taas so jätän tähän.
Mut mun on pakko puhuu exosta viel haha :D Jotenki tullu Super Juniorii kuunneltuu sen verran vähän ja exoo sen verran paljon, et lempiryhmä on kind of vaihtunu. Heechul will forever be my ultimate bias, that ain't changing ok. Mut exo jotenki vaan-- en mä tiedä edes, they're like way too great. Ja mun exo biakset on Baekhyun ja Xiumin, them cuties ^^ Mut Kris prkl pilaa mun bias-listan, jotenki tää herra muuttuu mun silmissä ihanammaks päivä päivältä, mitä tääl tapahtuu. Ei sil et olisin Krisii jotenki aikasemmi vihannu tms, kaikkihan niistä jäsenistä on ihania :'3

Juu aika boring ja pitkähkö teksti, mut otti päähän ni minkäs teet :D toivottavasti tosta saa jonkin verran ees selvää ku koulussa kirjottelin (y) Laitan tähä nyt viel exon growlin, et ne jotka ei sitä oo kuullut koskaan voi sivistää itseään tai jtn :D

It's me again :3

Aika on taas kulunu suht nopeesti ja ei oo tullu mitään kirjoteltuu. Mutta hei Heechul pääsi jo armeijasta ihan semipitkä aika sitten, yaaaaay ^~^ ! Se on ollu jo muun Super Juniorin kanssa lavallakin :'3 so happyy : ) Sit jos itestäni jotain selittäisin niiniin on ollu täs ehkä kuukauden ajan ollu semipermanentti pinkki väri hiusten latvoissa. Nyt koitan saada pestyä sen pois, että voisin ottaa hiuspidennykset käyttöön pitkästä aikaa :P Laitan kuvaa niistä hiuksista tohon alas jos joku teistä ei oo mun facebook -kaveri (= nähnyt ne jo) :D
JAJA olin The GazettEn keikalla 29.9. <3 ne jätkät on vaan niin täydellisyyttä :) en tuu koskaan unohtaa tota keikkaa, onhan gazetto kuitenkin mun lempibändi! Niin ja niiltä ilmesty uus levykin ihan muutama pvä sitte, Beautiful Deformity. Last Heaven on truly eargasmic omg <3 Et semmosta kuuluu : ) ~

pinkkiä wow 

Ja sit niille linkkiä, jotka haluaa kuulla tän ihanuuden eli Last Heavenin: http://www.youtube.com/watch?v=NADfAXMPINk

Yees nyt meikä lähtee, byebye ! ^~*

i'm back ~

Helloo,

Kuukauteen en oo mitään kirjottanu :'D huupsis... nomut anywayzzz here ich är. 
Kohta on t a a s koeviikko >~< ei ny kyllä yhtään jaksais lol :D 
Tänään katoin korealaisen kauhuleffan "Death Bell". Oli muuten tosi hyvä! Olin aikasemmin nähny sen kakkososan ((ne ei liity toisiinsa mitenkää ni leffat voi kattoo mis järjestykses haluu lol)), jossa näyttelee T-ARAn Jiyeon <3 ^^ linkkaan ne vaik tähän jos joku haluu kattoo ne, suosittelen! ^~^

Death Bell 1 (eng subs)

Death Bell 2 (eng subs)

Jos teil on jotai leffaehdotuksii mitä pitäis kattoo ni kertokaa ihmees kommenteis ! 
ok tää on iha liian lyhyt postaus, mutta pakko mennä lukee /;; tereee !

Loma ^^

Hej,

En oo vähään aikaan kirjottanu mitään, en oo tosin ollu oikeestaan missään sosiaalises medias kovin aktiivine täs parin viime viikon aikana - paitsi twitterissä ofc. Hiihtoloma oli viime viikolla ja mä olin yllättävän paljon ulkona ja frendien kans. 
Maanantaina en oikeestaan tehny muuta ku olin kotona ja kattelin oppia netistä (((sounds so wrong))). Tiistaina oli treenit ja niide jälkee Annika tuli meille yöksii ^^ Katottiin kaks kauhuleffaa; toinen oli Bind. Torture. Kill ja toinen oli One Missed Call. Pelättiin niitä sit koko yö ja keskiviikkona menin stadii näkee Juliaa. Torstaina oli treenit ja perjantaina menin perheen kans mummille, jossa syötiin susheja <3 Lauantaina en tehny taas mitään oleellista, kokeisiin olis tietysti pitäny lukea (((uusintakokeet huomenna))), mut yolo mielummi dataan ku lasken jtn matikanyhtälöitä :D Eilen Julia oli meillä päivällä, katottiin senki kans muutama kauhuleffa, Don't Be Afraid Of The Dark ja REC. Joo ei tullu viime yönäkää kovi hyvin nukuttuu noide leffojen vuoks. 
Huomenna on mun pikkusiskon synttärit ja uusintakokeet. Ussa ja matikka feel my sarang ok. 

Mut jjea, see you ( : 

Mun ja Annikan kuva joulukuulta lol